O40-5422702 markkukuha@gmail.com
Lapsuuden perheeni. Nojaan isäni olkavarteen

Pappa lähti Kanadaan – mummi synnytti rantakuusen alla

Näin voisin näiden kuvien myötä kertoa sukuni historiasta. Äitini suvun suuri maatila Pohjanmaalla ajautui konkurssiin pörssikuplan puhjetessa, piikojen ja renkien myös niskuroidessa palkkaa noin sata vuotta sitten. Näin naamansa menettäneenä vararikkoisena oli kotiseudut jätettävä, joten ison lännen työ Atlantin takana kutsui pappaani.

Näin pappani Kanadan kaivoksilta uutta pesämunaa etsi, rouvan lapsineen jäädessä koti Suomeen, mummini siirtyessä toislle maalle asumaa lastensa kanssa, näin alivuokralaisena torpassa asuivat.

Mummini pestessä pyykkiä jäisellä jokirannalla näin lapsi poltteet yllättivät. Näin äitini tulla tupsahti maailmaan rantakuusen alla. Jokikalastajan avustamana pyykkikorissa äitini tupaan tuotiin, siskojensa ihmetellessä kun mennessään äitillään pyykkikorissa pestäviä vaatteita oli näin palatessa vauvakoria kanettiin tuvan lämpöön.

Lapsen isän saapuminen vuosia kestäneen Kanadan reissun jälkeen oli suuri ilo lapsille. Mutta ilon takana oli outo mies, mies jota isäksi kutsuttiin, mutta tuntemattomuuden ja kokonsa puolesta oli muuta kuin isänsä.

Isovanhempani uudistilallaan

Sodasta karjatilalle

Näin maatila konkurssin ja Kanadan pesämunan turvin perhe hankki maatilkun Lapista, kylästä jota Leiväksi kutsutaan. Näin tälle korpitilalle rakensivat tarpeelliset rakennukset. Kirvestä heiluttaen hirttä veistäen asuin pihapiirin rakennukset valmistui. Viljelmät raivasivat, karjan hankkivat, näin perhe elannon ja ravinnon karjasta sai. Lapsilla koulussa omat ruuat piti siihen aikaan olla, joten äitilläni myös maitopullo repussaan. Koulupenkin vieruskaverilleen maitopullon hän toisten näkemättä ojensi karjattoman perheen poijalle. Näin yhdessä he maitoa rinnan joi puollostaan. Näin äitini karjapaimenena varttui uudistilalla.

Sota itäistä naapuria vastaan vei perheet evakoon Ruotsiin ja miehet sotarintamalle. Isäni telotusvartiana myös toimi sotarintamalinjalla olon lisäksi, joten myös yritti elämänuskoa luoda Suomia puhuville teloitettaville. Sodan jättämien jäljistä huolimatta he uuteen elämään uskoivat sodan tuhoamissa kylissään.

Äitini näin hankki karjapaimenen ohessa karjakon pätevyyden, näin hän työskenteli Peräpohjolassa ja Ruotsin karjanhoitotiloilla karjakkona.

Vanhempieni biologiset kellot näin tikittivät neljänkymmenen vuoden iässä, ja näin avioituvat asumaan Mörjälän tilalle isäni kotitilalle. Näin minäkin synnyin esikoisena tiettömän taipaleen taakse karjatilalle. Hevoskyydillä lapsena sain liikkua vanhempieni vällyihin peittelemänä kovissakin pakkaskeleissä. Näin hevosreen nitinä ja natina tuttua on lapsuudestani. Hevosen höyryt ja pierut myös tutuksi kävi polanteisilla hevosteillä. Suurella ilolla omaa lapsuuttani kuitenkin muistelen esikoisen työvastuista huolimatta.

Suvun suurtilan menetys, joka johti vanhempieni tapaamiseen ja näin avoitumiseen, aikakirjat tiessä näin näyttää suurista kartanoista siirtymän pieniin yrittäjähenkisiin perheviljelmiin.

Pin It on Pinterest

Shares
Share This