O40-5422702 markkukuha@gmail.com

Kesäterveiset kaikille täältä biotilaltani. Minulla aika menee puutarhassa, näin karjatyöt ja kalastus myös vie aikaa päivästä. Tässä hiukan ajatuksiani puutarhatuotannon tärkeydestä, lämpöpenkeistä ja kalastuksesta. Alla lisää kuvia myös.

 

Puutarhat tuottamaan

Kyllä täällä on kuivaa näin sadot jää monilla heikoiksi puutarhoissa näin kastelukin vie suunnattomasti aikaa. Näyttäis katovuodet peräkanaa yllättävän, näin jokaisen kynnelle kykenevän olis otettava osaa väestömme ruokahuoltoon.

On hienoa ja antoisaa puutarhassa työskentely näin toivoisin että ruohonleikkureista luovuttais ja tontit kauttaalta olis puutarhaa ja välikäytävät olis polkuina puutarhoissa.

Todella upeaa toimintaa perheen omavaraisravinnon tuottaminen.

Kun itse viljelee näin tietää mitä perhe syö. Itse viljellessä kasvit imevät itseensä puutarhurin tunteet, näin onnellinen puutarhuri tuottaa kasveilleen onnellisuutta jota kasvit jakaa ravintonaan käyttäjiin.

Tulevaisuuden kysytyin ”ammatti” on ekologisesti viljelevä omavaraispuutarhuri. Omavarainen puutarhuri voi tienata tuhansia euroja tuotteillaan, kun hyötyliikunta ja ravintorikas ruoka huomioidaan. Ennen kaikkea vanhemmat saa olla onnellisia onnellisista, terveistä ja lisääntymiskykyisistä jälkeläisistään. Omavaraispuutarhuri -kirjallisuus nousee suureen arvoon, joten omakohtaiset kokemukset kannattaa tarhureiden tallentaa ja tuottaa muiden luettavaksi, näin sadon lisäksi viljely tuottaa kirjallisuutta. 

Kesäkylvöstä syyssatoa

 

Heinäkuun puolessa välin nakkelen siementä sipulipenkiin (tilliä, porkkanaa, lanttua ja punajuurta) näin multaa laitan penkkeihin vaosta ja penkkien korkeus lähentelee puolta metriä.

Näin sipuleille tulee lannotusta ja rikkojen torjuntaa. Syyysmyöhäsellä saa korjata pikku vihannessatoa sipulipenkeistä, kun siementä on heittänyt penkkeihin multaa lisätessään. Näin uusi sato joutuin kehittyy lämpimässä maassa.

Ilmastomuutoksilla ihmisiä harhautetaan veronmaksuun. Mutta ihminen on suuresti ymmärtämätön luonnon kiertokulusta ja näin luonnon monimutkaisuus jää ihmiskunnalta selvittämättä. Happea ja hiilidioksiidia on monenlaista, näin tietyt hiilidioksiidit tuhoaa yhteyttävää kasvisolukkoa. Monien keuhkollisten nisäkkäiden keuhkot tuhoutuu oikean hapen puutteeseen, näin kun happiakin on monen tyyppistä. Ihmiskunta ei koskaan pysty ratkaisemaan aineiden valtavaa määrää, pieniä osasia vain niistä ja niiden keskinäisistä vaikutuksista.
Taannoin löydettiin omega ravinnosta, nyt on monta omegaa löydetty, mutta suurin osa omegista on vielä löytämättä ja jääkin löytämättä.  Näin happia ja hiilidioksiidia on hyvin monenlaisia joita ei ihminen pysty koskaan selvittämään.
Tutkimus tuottaa harhaa, joka harhauttaa ihmisiä.
Ihminen joka luonnossa luonnon ehdoin elää, näkee ja kokee luonnon monimutoisuutta elossaan ja näin omaa laajakatseisuutta luonon tuntemukseen. 

 

Sekaviljely

 

On suuri asia oivaltaa rinnakkaiskasvusto näin kasvit tukee toisiaan sekaviljelyksessä . Myös rikkaruohojen merkitys kuivuutta suojaavana on tärkiää, näin myös rikat luomakuntaan kuuluvana parantaa maaperää viljelykasveille. Rikat ovat ravintonamme ravinon lähteenämme myös. Kompostoinnin kautta hyvänä lannotteena ovat rikkaruohot myös. Rikkojen ylivallan estää puutarhuri näin tasapaino säilyy puutarhassa.

Tämä sekakasvusto tulee olemaan vielä kova sana näin kuivan kesän satokin hyvin runsas. Paikoin penkkien välitkin pukkaa satoa.

Nyt on jo saatu kesän ensimmäinen kunnon kasteleva vesisade. 

Sekaviljelykasvusto tuo ravitsevaa viherravintoa  ja tämä ravinto on ymmärystä antavaa ihmiskunnalle hyväksyäksemme toisemme sellaisina kuin olemme ja lisää itseluottamusta herkkähipeisyyden jäädessä taustalle.

Myrkyin, kemikaalein ja suurin yksipuolisten vijelyksin tuotettu ravinto tekee meistä taistelijoita, omaan napaan tuijottavia minä-minä sankareita. Kovaan bisneshallintoon nojautuvia ovat myös bulkkiravintoa käyttävät, joilta puuttuu luova ja järjellinen ajattelu suvaitsevaisuuteen.
Näin ravintotomme kautta teemme vallan vaihdon lähimmäisen rakauteen.

 

Lämpöpenkistä hyvä sato

On suuri oivallus palata esivanhempien lämpöpenkkiviljelmään.
Olen luonnosta löytänyt esivanhempien lämpöpenkin jäänteitä, joita he käyttivät viljelyksessä näin tuhansia vuosia ihminen hyödyntänyt muuta kasvillisuutta ja eläimen lantaa ravinnon tuottamiseen lämpöpenkeisää. Näin moninkertaisen ja ravintorikkaan sadon saapi avomaa viljelykseen verrattuna. Opettelua ja kärsivälisyytähän tämä viljely muoto vaatii. Jalostus tuhoaa  lukuisten kasvien viljely mahdolisuudet, kun satoisuutta lisätään  ravitsevuuden ja luonnonolosuhteiden huomioimisen jäädessä pois.

 

Kalastusta ja savustusta

Kalassakin kävin illasta näin savutin kalaa ja kalaa jaoin lemmikeille ja kotieläimille

 

Luonnon kalaravintoa vesistömme runsaasti antaa, näin kun olen luonnollisen ammattitaidon perinyt kalan pyytämiseen, sitä myös kesät ja talvet suoritan. Roskakalaa ei vesistöissämme ole kun oivaltaa kalojen laajan käytön niin ravintonamme kuin myös eläimille ja kompostin kautta maanravintona kasveille.
Lahna arvokkain ravintonamme on ahvenen kanssa ja savustettuna. Kesällä savukala suurta ravitsevaa ravintoa savun lisätessä säilyvyyttä ja ravintoarvoa.

Kalat aukaistaan ja marinoidaan lukuisten kasvien ja yrttien kanssa vuorokauden tai kaksi. Leppää ja katajaa vuolen savustuspönttöön ja näin tuli alle. Kalat valmistuu suuresti ravitsevaksi ruoaksi varttitunnissa savustuspöntössä.

 

 

Näin omatoimisuus lisää terveyttä ja luovaa onnellisuutta, jota nyky hallintojärjestelmä tarkotuksella tuhoaa jotta ihminen olisi helpommin manipuloitavissa heidän ja liike-elämän  alaisuuteen. Näin tarkoituksella länsimainen elämä ihmisineen on ajettu bisnes-maailman orjuuteen, sairaaksi kansakunnaksi lääkepöhön alaisuuteen.

Alla vielä kesäkuvia tilaltani

Pin It on Pinterest

Shares
Share This