Varpumies

Varpumies

Kuva Antti Saraja

Näin etsitään säteilykenttiä, jotka meille on terveysriski, mutta myös terveyttä edistävää kun hyväksymme niiden olemassaolon.  

Nämä kentät muodostavat ruutuja, joiden sivu noin 3-4 metriä. Näin muodostuu kartan koordinaattiverkko kaikkialle niin vesistöjen päälle myös, nämä verkot on havaittavissa korkialla ilmakehässä myös. Näin olettaisin karttakoordinaatiston saaneen myös säteilykentistä mallin. Kentät kulkevat ilmansuuntien mukaan pohjois-etelä ja itä-länsi suunnassa. Säteilykenttiä on kaksi lähes rinnakkain, näin maasta tuleva ja avaruudesta tuleva kenttä. Kentät lähes rinnan ovat, joten vaikeaa on niitä toisistaan erottaa. Kenttien vaikutus näkyy kaikkialla. Kaikkiin ihmisiin eivät kentät samalla lailla vaikuta, näin toiset meistä ovat herkempiä kenttien olemassaoloon. Kenttien etsimiseen harvat kykenee.

Kenttien risteymät huonoja sänkyjemme ja tuoliemme paikkoja ovat. Näin sänkyjen ja tuolien paikkaa siirtelemällä voi löytää hyvät ja mieleiset paikat ilman varpumiestä.

Isäni oli kenttien etsiä ja näin minulle myös on annettu taito kenttien löytämiseen. Isäni etsi pajulla kentät, näin löysi muun muassa vesikaivon paikat, ja näin tiesi miltä syvyydeltä löytyy hyvä vesikerros. Isäni piti huolen ettei risteymä kohdassa makuusänkyjä pidetä, joten näin varjeli perheen terveyttä myös. Minä olen tykästynyt rautalangalla etsimään kentät, joka minusta käytännöllisempi on.

Oskari Räihän ottaman video, jossa etsin kenttiä.

 

Säteilykentät luonnossa

Kenttien vaikutus näkyy kaikkialla luonnossa. Muurahaispesä on näin kenttien risteymässä ja muurahaispolut kulkee kenttiä pitkin. Nän luonnon eläimet ja hyönteiset tunnistaa kentät, ja elävät kenttien mukaista elämäänsä. Pajukasvit myös ilmaisee kasvaessaan kenttien risteymät. Mäntypuu ei kentillä viihdy, joten maahan pudonnut männyn siemen harvemmin lähtee puuksi kasvamaan kentillä. Monet puutarhakasveista kuten herukka ja omenapuut kuolee tai kituen ja sadoitta näillä kentillä kasvaa.

Entisaikaan oli tyypillistä katsoa talon paikka hevosien käyttäytymisestä, joten talon paikka valittiin hevoslauman makuupaikan mukaan. Näin saatiin turvalliset kodit perheille. Hevoset eivät asetu makaamaan säteilykenttien risteyksiin. Lehmät jotka ovat parsiin sidottuja, ja jos vielä sattuu olemaan kenttien risteymä makuuparren kohdalla, näin lehmät lyhytikäisiä ovat monine sairauksineen. Näin jälkeläisiäkään ei helpolla saada maatessa risteyksessä. Linnut ja kalat myös kenttiä käyttää hyväkseen liikkumiseen. Näin muuttolinnut korkialla lentäessään pystyvät kenttiä käyttämään hyväkseen. Kalat myös ravinnon etsimiseen ja suunistamiseen kentää hyödyntää. Näin parhaat kalapaikat löytyy kenttien risteymästä, koska niissä runsaasti planktonia ja äyriäisiä on.

Ukkosen iskiessä maahan, tulee se yleensä risteymän kuusipuuta pitkin, joten eipä pidä ristymäkuusen alta turvaa etsiä ukkosella.

 

Säteilykenttien ylitys

Kenttien nopia ylittäminen liikenteessä tuottaa kehoomme nopeita syklejä, joten kehomme ärsytyksen kohteena on stressitiloihin asti autoillessamme. Joten kenttien ylittämiseen olisi parasta ihmisen oma normaali liikehdintä. Ihmiskeho myös jumittuu kenttää pitkin kulkiessaan kentän suuntaiseen kulkuun, joten pitkin kenttää kulkevaa maantietä ajaessa, näin tieltä ulosajot tapahtuu kentältä kaartuvassa mutkassa yleensä. Niinpä kenttä liikenteessäkin muistuttaa olemassaolostaan.

Lahotustoiminta luonnossa on säteilykentillä vilkkaampaa, joten kompostin paikka olisi hyvä sijoittaa kenttien risteymään. Huonovetoisen savupiipun saapi, jos se on väärin asennettu kenttien risteymään.

Näin säteilykenttien risteymät muistutavat olemassaolostaan lukuisin ihmissairauksin, kehtokuolemin ja viherkasvien lakastumisin. Ilman kenttiä ei elämää olis planeetalla, joten eläkäämmme kenttien mukaista elämää kuten esivanhempamme ja alkuperäisväestöt ovat eläneet.

 

Katovuodet bisnesmaailman tuottamaa

Katovuodet bisnesmaailman tuottamaa

 

Niin turhauttavaa on kuulla kravattijohtajien katovuodenkatsausta. Näin puheensa lämittää heitä itseään ja heidän taustajoukkojaan. Näin maajusseja ja maatutkijaporukan mielialaa vaan kohottivat puheillaan. Molemmat ovat vaan kovan liike-elämän kahlitsemia töissään. Näin puhuvat entistä suuremmista tuotantorakennusten ja viljelmien perustamisesta. Uusi teknologia muka toisi uutta ja parempaa maatalousyrittämiseen.

 

Ilmastonmuutos

Katovuodet tulevat toistamaan itseään kun viljelmät kemikaalein, myrkyin ja raskain konein on viety elottomaksi. Myös aivopestyt maajussit ovat salaojittaneet viljelmänsä käyttökelvottomaksi. Näin viljelmät hukkuvat veden vaivaamina. Näistä seikoista muodostuu suuri ongelmien kehä. Näin ravitsevan biologisen viljelytoiminnan edellytykset viljelymaistamme on täysin tuhottu.

Ilmastomme on muuttunut sateiseksi napajäätiköstä höyrystyvän veden seurauksena. Viljelmät näin menevät lähes käyttökelvottomiksi ravinnon tuottamiseen. Kosteuden ja pilvisyyden vuoksi aurinkokin vähemmän näyttäytyy, joten vihreän luonnon yhteyttäminen myös vähenee, ja tästä seuraa ilmakehän hapen väheneminen. Näin vastaavasti hiilidioksidin lisääntyy, näin myös typpipitoisuus nousee, joka heittää lämpötiloja päivänkin aikana runsaasti.

Lehmät, metaani

 

Nykylehmä esimerkiksi tuottaa vuorokaudessa kuution metaania, vastaavasti ekologisella ravinnolla olevan lehmän murto-osan metaania tuottaessa. Näin seuraukset myös ilmakehässä näämme ilmaston muutoksena. Viljelmät, josta kasvun kannalta tärkeä humus on tyystin kadonnut väärien viljelymenetelmien seurauksena, näin ovat suuri ympäristöuhka vesistöille ja ilmakehällemme. Metaania runsaasti vapautuu otsonikerrosta tuhoamaan, ja ravinnehuuhtoumat suuria ovat eroosioon, tuulten ja sateiden viedessä mennessään maa-ainesta vesistöihin ja ympäristöön.

 

Tehoviljely

Maat niin tiiviitä ovat, joten vesi vesittää viljelmät. Näin korjuut märkinä syksyinä lähes mahdottomia.  Salaojitetut viljelmät näin yritetään tasaisiksi saada, joten kaikki viljelmällä jäjellä olevasta humuksesta kasaantuu notkelmiin. Näin maat köyhtyy entisestään, ei linnun laululle puuta, ei sammakoille eikä madoille elintilaa, eikä heinäsirkoille siritykseen ojanpenkkoja. Näin auringonpaahteet, tuulet ja sateet siellä viljelylohkoilla vaan velloo. Kasvit näet juuri rihmaston kautta tarvitsisivat yhteyden puihin ja lähiluontoon. Näin onnellisia ja tasapainoisia ihmisillekin viljelytuotteet olisi. Viljelmien pienilmasto näin pienillä lohkoilla olisi kasvien luontoyhteyden kanssa parasta mahdollista viljelyelämää.

 

Vastuullinen tuotantotapa

Kanat, biodynaaminen viljely

 

Olemme näin katovuosina suurten ravinto-ongelmien keskellä. Ravintomme köyhtyessä ja globaalien ilmasto-ongelmien keskellä nämä ongelmat ovat ääriagraaribisneksen tuottamia. Näin ravinnon ympärillä työskenteleviltä puuttuu biologian tuntemus ravinnon tuottamisessa, ja vastuullinen ajattelu turvallisesta ihmisravinnosta. Ekologisuus on kaukainen tuntemus nopian rahan saannin rinnalla heillä. Näin he ympäristön ja ilmasto-ongelmien keskellä levittävät käsiään katovuosina.

Näin bisnesmaailman aivopesemänä kansakunta hukassa vaeltaa.

 

Ekologinen maatalous

Vastuullinen tuotanto

Maastamme hävitettiin aito oikia maatalous kovan liikemaailman seurauksena, jossa ekologinen maatalous huijattiin vanhakantaiseksi ja noituudeksi, jota se ei misään tapauksessa ollut. Nyt olemme havahtuneet huomaamaan, kuinka korkeaa osaamista on ekologinen viljely vastuullisuudessaan ollut, jossa ravinnekierto on tehokas monipuolisen eläinkannan ja lukuisten kasvien viljelyn vuoksi. Näin ei kemiallisia lannoitteita tarvita.

Apilat, herneet ja muut palkokasvit tuottaa typen kasveille, ja näin ilmakehästä typen ottavat vähentäen typpipitoisuutta ilmassamme. Näin myös humus maassa lisääntyy hiilipitoisuuden noustessa viljely maassa. Näin otsoonia tuhoavan metaanin hävitessä humuskerroksen pieneliötoiminnassa, ravinto joka ekologisesti rikkaassa viljelymaassa on tuotettu on moninkerroin ravitsevampaa ja tasapainoisempaa ravintonamme. Vitaaminiinien ja mikroravinteiden ollessa runsaina ravinnossamme, näin onnellinen viljelymaa tuottaa onnellista ravintoa ravinnon käyttäjälle.

Kyllä näen suuren viisauden ja älyn omaavan ekologisen viljelyn olevan ainut vaihtoehto ravinnon tuotannossa näin ihmiskunnan tulevaisuutta ajatellenkin, mutta peltoviljelmiemme tuhotun ekologisuuden palauttaminen vaatii suuren työn, joka tulee viemää aikaa ja kärsivälisyyttä kuten syövän hoito.

Näin katovuodet tulevat hävittämään agraaribisneksen kravatti johtajineen.

Biodynaaminen viljely

Korkeimpia ekologisen tuotannon asteita biodynaaminen eli demeter viljely on. Luomussa voi kanalassa olla kymmeniätuhansia kanoja, biodynaamisessa pyritään laumakäyttäytymiseen eli 20-50 kanaan. Näin kanat ovat hyväkuntosia, eikä nokkimista esiinny. Näin ei stressi tule muniinkaan.

Peltoviljely on biodynaamista laatuluokkaa hyvän sienirimaston, sekä biodynaamisten ruiskutteiden ansiosta ja pieneliötoimintaa pyritään näin vahvistamaan. Näin myös taivaan planeettojen mukaista kylvöä ja kasvin hoitoa käytetään, jolla on todella suuri merkitys, kuten esimerkiksi kuun vaikutus nousu- ja laskuvesiin. Harmillista kun luomua viedään näin tavanomaisen viljelyn rinnalle. Luomu turvallinen kuitenkin kemikaaleista, rikkamyrkyistä ja lääkkeistä vapaana,  joita maataloudessa runsaasti käytetään.

 

Lisää tietoa luonnonmukaisesta viljelystä löydät Biodynaamisen Yhdistyksen sivuilta

 

 

 

Sukuni historiaa

Sukuni historiaa

Lapsuuden perheeni. Nojaan isäni olkavarteen

Pappa lähti Kanadaan – mummi synnytti rantakuusen alla

Näin voisin näiden kuvien myötä kertoa sukuni historiasta. Äitini suvun suuri maatila Pohjanmaalla ajautui konkurssiin pörssikuplan puhjetessa, piikojen ja renkien myös niskuroidessa palkkaa noin sata vuotta sitten. Näin naamansa menettäneenä vararikkoisena oli kotiseudut jätettävä, joten ison lännen työ Atlantin takana kutsui pappaani.

Näin pappani Kanadan kaivoksilta uutta pesämunaa etsi, rouvan lapsineen jäädessä koti Suomeen, mummini siirtyessä toislle maalle asumaa lastensa kanssa, näin alivuokralaisena torpassa asuivat.

Mummini pestessä pyykkiä jäisellä jokirannalla näin lapsi poltteet yllättivät. Näin äitini tulla tupsahti maailmaan rantakuusen alla. Jokikalastajan avustamana pyykkikorissa äitini tupaan tuotiin, siskojensa ihmetellessä kun mennessään äitillään pyykkikorissa pestäviä vaatteita oli näin palatessa vauvakoria kanettiin tuvan lämpöön.

Lapsen isän saapuminen vuosia kestäneen Kanadan reissun jälkeen oli suuri ilo lapsille. Mutta ilon takana oli outo mies, mies jota isäksi kutsuttiin, mutta tuntemattomuuden ja kokonsa puolesta oli muuta kuin isänsä.

Isovanhempani uudistilallaan

Sodasta karjatilalle

Näin maatila konkurssin ja Kanadan pesämunan turvin perhe hankki maatilkun Lapista, kylästä jota Leiväksi kutsutaan. Näin tälle korpitilalle rakensivat tarpeelliset rakennukset. Kirvestä heiluttaen hirttä veistäen asuin pihapiirin rakennukset valmistui. Viljelmät raivasivat, karjan hankkivat, näin perhe elannon ja ravinnon karjasta sai. Lapsilla koulussa omat ruuat piti siihen aikaan olla, joten äitilläni myös maitopullo repussaan. Koulupenkin vieruskaverilleen maitopullon hän toisten näkemättä ojensi karjattoman perheen poijalle. Näin yhdessä he maitoa rinnan joi puollostaan. Näin äitini karjapaimenena varttui uudistilalla.

Sota itäistä naapuria vastaan vei perheet evakoon Ruotsiin ja miehet sotarintamalle. Isäni telotusvartiana myös toimi sotarintamalinjalla olon lisäksi, joten myös yritti elämänuskoa luoda Suomia puhuville teloitettaville. Sodan jättämien jäljistä huolimatta he uuteen elämään uskoivat sodan tuhoamissa kylissään.

Äitini näin hankki karjapaimenen ohessa karjakon pätevyyden, näin hän työskenteli Peräpohjolassa ja Ruotsin karjanhoitotiloilla karjakkona.

Vanhempieni biologiset kellot näin tikittivät neljänkymmenen vuoden iässä, ja näin avioituvat asumaan Mörjälän tilalle isäni kotitilalle. Näin minäkin synnyin esikoisena tiettömän taipaleen taakse karjatilalle. Hevoskyydillä lapsena sain liikkua vanhempieni vällyihin peittelemänä kovissakin pakkaskeleissä. Näin hevosreen nitinä ja natina tuttua on lapsuudestani. Hevosen höyryt ja pierut myös tutuksi kävi polanteisilla hevosteillä. Suurella ilolla omaa lapsuuttani kuitenkin muistelen esikoisen työvastuista huolimatta.

Suvun suurtilan menetys, joka johti vanhempieni tapaamiseen ja näin avoitumiseen, aikakirjat tiessä näin näyttää suurista kartanoista siirtymän pieniin yrittäjähenkisiin perheviljelmiin.

Ravintoa katovuosina — Olemmeko varautuneet kylmien vuosien jaksoon?

Ravintoa katovuosina — Olemmeko varautuneet kylmien vuosien jaksoon?

Ravinnotta emme eläisi, joten ravintoa on jossain tuotettava tai kerättävä. Ihminen on pisimpään planeetalla elänyt keräilytaloudessa, joten luonto antanut mitä on ollut tarjolla. Näin kalat, sienet ja marjat luonnosta on kerätty ravinnoksi. Ravinnon viljelyperinne on ollut hyvin lyhyen aikaa ravinnon lähteenä. Näin rinnan molempia, poimien luonnosta ja viljellen, on myös pitkät perinteet. Näin tämä malli monien talouksien ravinnonlähde on vielä nykyhetkelläkin.

Ihmiskunnan nälkävuodet näin ajoittuu viljelyvuosille, jolloin perättäiset katovuodet ovat yllättäneet. Näin maamme väkiluku romahti rutkasti ravinnon puutteeseen, ja näin kulkusairaudet tämän seurauksena levisi väestössä. Näin 1700 -luvun lopulla maamme väestön määrä romahti monien katovuosien seurauksena.

Ilmasto saattaa viljelytuotantoon tehdä suuria yllätyksiä. Näin ravinto ei olekaan välttämättä turvattu pöytiimme, sillä meidän on annettava suuri arvo luonnosta saaduille tuotteille. Näin katovuosien yllättäessä luonto turvaa ravinnon keräiljöille. Monesti turvaudumme ajatukseen, että tuodaan maan rajojen ulkopuolelta, mutta suuret katovuodet ovat samanaikaisesti maailmanlaajuiset. Näin meillä pöydät odottaisi toivottomuutta.

Näin kun ilmasto kuitenkin toistaa itseään sillä meillä olisi lähivuosien aikana toistuva kylmien vuosien jakso, jota kutsutaan pieneksi jääkaudeksi, joka toistuu noin 400:n vuoden välein. Näin kesällä saataisi vesistöt jäätyä syksyiseen tapaan.

Näin ravinnon omavaraisuudesta olisi kannettava huolta niin viljelytaidoin kuin luonnosta keräämistaidoinkin.

Suurnavetat ovat liiketalouden hulluutta – opimmeko mitään historiasta?

Suurnavetat ovat liiketalouden hulluutta – opimmeko mitään historiasta?

Illalla katselin videon suurnavetasta, video oli pitkä ja rasittava katsoa. Lehmiä ikänsä hoitaneena kyllä oli vaikia katsoa ja kuulla eläinten huutoa, ja stressaantunutta käytöstä seurata. Näin videon välityksellä meillä on vain kaksi aistia käytössä. Pystyin itse kyllä videota katsoessa useammalla aistillani tuntemaan, joten kylmät väreet veti selkärankaan, vaikka isäntä kehui lehmien olosuhteita.

Kyllä säälittää näiden lehmien maitoa käyttävien asema, kun nämä eläinten käytöshäiriöt ravinnon matkassa kuluttajakin saapi. Mietin monta kertaa voisinko jakaa somessa noin tunnin kestävää videota Suomen suurimmalta lypsykarjatilalta, mutta kyllä sisäinen tunne kehotti olla jakamatta.

Näin suurella ilolla valokuvaan ja kerron omasta karjanpidostani, kun suurnavetoissa olen työskennellyt ja monissa päässyt myös käymään. Näin tässäkin suurnavettavideossa oli tarkoin määritetty mitä isäntä antoi kuvata, joten harhakuvan antoi video totuudesta, johon valtakuntamme päättäjät ohjaavat omilla toimenpiteillään maatalouttamme.

Kuluttajien valinnat ratkaisevat

Näin kyllä meidän kansalaisten olisi havahduttava ajattelemaan millaisia elintarvikkeita me kulutamme. Ei ole ihme että terveys tehotuotetuilla rapistuu ja lääketeollisuus on noussut maamme kärkikastiin liiketoimillaan.

Kyllä minäkin meinasin katkaista näkemäni videon heti alkuun, mutta kuitenkin halusin opetusmielessä katsoa loppuun. Kyllä oli vaikia nähdä lypsyrobottikarusellilla lypsetyn eläimen tulehtunut polvi, johon sattui kamera osumaan. Näin mietin monellako eläimellä on tulehduskierre kehossaan, jonka maidon kuluttajakin maidon matkassa saapi. Lypsyrobottikin teki tenän videoinnin aikana, joten kyllä eläinten stressaantuminen oli koko ajan nähtävillä.

Lehmät kaipaavat vasikkojaan kovin huudoin. Hellyyttään eivät lehmätkään saa kohdistaa omiin jälkeläisiin, jokainen voisi asettua lehmän paikalle ja näin miettiä oloaan.

Nykymaanviljelijät liiketoiminnan orjia

Kyllä meidän ravinnon käyttäjien on velvollisuus nousta päättäjien toimia vastaan, näin puuttua äärimmäisyyteen vietyyn liiketoimintaan sen hävittämiseksi, koska katson ihmisten kiduttamiseen näiden liiketoimien johtaneen lukuisten ihmissairauksien tähden. Puuttumalla näihin voimme turvata tuleville sukupolville paremman terveyden ja näin onnellisemman elämän.

Koen velvollisuudekseni puhua näistä, koska nämä on tiukasti vaiettuja asioita liiketoiminnan turvaamiseksi. Maatalousyrittäjiä näin ohjataan ettei saisi antaa haastatteluja eikä kuvata. Näin liiketoiminnan robottiorjia ovat nykymaanviljelijät, mutta kaiken takana ovat kuitenkin päättäjämme, jotka huolehtivat suuryritysten menestymisestä.

Lypsytauko antaa lehmien palautua

Näin yhdyn kampanjaan #maidotonmarraskuu vaikka lehmäkarjatilallinen olenkin, näin esivanhempamme myös laittoivat lehmänsä talveksi umpeen, eli ei lypsetty, joten lehmät palautuivat uuteen lypsykauteen uuden jälkeläisen kanssa.

Minun lähtökohtani on terveellisen ja ravitsevan ravinnon tuottaminen työtä antavilla perheviljelmillä, näin edistyy terveellinen elämäntapa luonnon tuhoamisen sijaan, näin ekologinen viljely myös luonnonvaroja säästää tuleville sukupolville.

Nykymeno muistuttaa kartanohistoriasta

Historia vaan toistaa itseään, näin sata vuotta sitten suuret kartanot satapäisine karjoineen ja lukuisine piikoineen ja renkeineen kaatuivat omaan mahdottomuuteensa. Näin kartanot ajautuivat konkurssiin, ja niin kartanot pilkottiin pieniin perheviljelmiin. Näin uusi nousukausi alkoi, josta näihin päiviin asti on saatu nauttia.

Mutta tämä suuruudenhulluus on taasen tullut tiensä päähän, joten meidän on väistämättä muutoksen tielle astuttava yhteiskunnallisten kriisien seurauksena.

Kartanohistoriaan haluan lisätä miksi se niin läheinen vertauskuva minulle on. Suvussani on kartanoherroja ollut taannoin, suvussa lukuisia piikoja ja renkejä ollut myös, jotka tunteitaan ovat purkaneet tuosta suuresta pörssiromahduksesta 1920-luvun lopulta alkaen ja 1930-luvulla. Se vei valtakuntamme suureen kriisiin, jossa kartanonherrat pakenivat maailmalle ja osa hävitti itsensä.

Moni piika ja renki tipahti perheineen syvään kriisiin työpaikkojen menettämisen johdosta. Näin maamme joutui vielä päätteeksi sotatilaan suurta ja mahtavaa naapuria vastaan, näin isäni soti ankarat rintamataistelut kolmen veljensä kanssa, joista kaksi setääni menehtyi sodassa.

Lähestyvää rintamalle menehtyneiden kaatuneiden muistopäivää voimme muistella hyvin ikävän suuren pörssiromahduksen aikaansaamana, näin meillä arvaamaton tulevaisuus keinotekoisella talouden pönkitsemisellä saattaa olla lähitulevaisuudessa.

Mutta uskon kansakuntamme muutoskykyyn järjen ääntä käyttäen.

 

 

Ilolla laatueväin reppuani täytän

Ilolla laatueväin reppuani täytän

Reppuani täyttelen erä- ja kuvausreissua varten. Näin eväitäni survon reppuuni, vastassa on noin peninkulman mittainen reissu, joka suuntautuu vetisille Lapin jängille. Näin kulku hyvinkin raskasta saapastelua on soilla ja lisäksi kumarrella kuvaten.

Tiedänhän kyllä entuudestaan, ettei välttämättä kovinkaan reppuani tarvitse täytellä eväilläni, kun evääni ekologisia ovat, eväät jotka olen itse kasvattanut muhevassa ekologisessa multamaassa. Näin tiedän porkkanani ja nauriini sisältävän runsaasti mikroravinteita, jotka välttämättömiä ovat liikkumiseen, näin lihakset ja nivelet lennokasta kulkua antavat ilman mikroravinnepurkkia.

Näin ilolla aina täytän reppuani omilla eväilläni, nyt kun kahden ekologisen nauriin ja porkkanan lisäksi nappaan matkaan naudan kuivalihaa, niin kyllä eväideni ja luomukahvin kanssa pitkän päivämatkan vaeltaa kuvaten, kun kuivalihakin on vapaan Lapin sonnin, ”härän” lihaa, lihaa joka lukuisten yrttikasvien tuottamaa on.

Näin siistiin hengittävään kangaskääröön asettelen evääni. Luomupavuista jauhamani kahvin kylläkin tiiviiseen puurasiaan laitan. Yrttiteeaineksia aina kyllä repustani varalta löytyy. Luontohan myös aina tarjoaa ravintoa: näin puolukoita ja karpaloita syksyisin nakkelen suuhuni kulkiessani, pakuria koivun kyljestä lisään kahviini pakissa keittäessäni, johon myös puolukanlehtiä lisään. Näin suolaista kuivalihaa vuoleskelen kahvikuksaan.

Näin hörpin ilman sokeria monivivahteisen kahvin tervastulien loimutessa metsän siimeksessä, kahvit näin lähdeveteen keittelen ja lähteistä vettä juomaksi myös otan. Puutarhani marjojen mehun jatkeeksi lähdevettä myös lisään.

Kalaonki myös repustani löytyy. Näin kalankin nappaan tarpeen tullessa purosta, näin perkaan kalan. Suolaa ja yrttiteetä lisään kalaan ja nuotion loimussa ravinnoksi laittelen, näin retkievääni vaatimattomilta tuntuvat, mutta täyttä ravintoa raskaille eräreissuille ovat.

Peninkulma, sitä vanhaa nimitystä käytettiin 6-10 km matkasta!

Pin It on Pinterest