Katovuodet bisnesmaailman tuottamaa

Katovuodet bisnesmaailman tuottamaa

 

Niin turhauttavaa on kuulla kravattijohtajien katovuodenkatsausta. Näin puheensa lämittää heitä itseään ja heidän taustajoukkojaan. Näin maajusseja ja maatutkijaporukan mielialaa vaan kohottivat puheillaan. Molemmat ovat vaan kovan liike-elämän kahlitsemia töissään. Näin puhuvat entistä suuremmista tuotantorakennusten ja viljelmien perustamisesta. Uusi teknologia muka toisi uutta ja parempaa maatalousyrittämiseen.

 

Ilmastonmuutos

Katovuodet tulevat toistamaan itseään kun viljelmät kemikaalein, myrkyin ja raskain konein on viety elottomaksi. Myös aivopestyt maajussit ovat salaojittaneet viljelmänsä käyttökelvottomaksi. Näin viljelmät hukkuvat veden vaivaamina. Näistä seikoista muodostuu suuri ongelmien kehä. Näin ravitsevan biologisen viljelytoiminnan edellytykset viljelymaistamme on täysin tuhottu.

Ilmastomme on muuttunut sateiseksi napajäätiköstä höyrystyvän veden seurauksena. Viljelmät näin menevät lähes käyttökelvottomiksi ravinnon tuottamiseen. Kosteuden ja pilvisyyden vuoksi aurinkokin vähemmän näyttäytyy, joten vihreän luonnon yhteyttäminen myös vähenee, ja tästä seuraa ilmakehän hapen väheneminen. Näin vastaavasti hiilidioksidin lisääntyy, näin myös typpipitoisuus nousee, joka heittää lämpötiloja päivänkin aikana runsaasti.

Lehmät, metaani

 

Nykylehmä esimerkiksi tuottaa vuorokaudessa kuution metaania, vastaavasti ekologisella ravinnolla olevan lehmän murto-osan metaania tuottaessa. Näin seuraukset myös ilmakehässä näämme ilmaston muutoksena. Viljelmät, josta kasvun kannalta tärkeä humus on tyystin kadonnut väärien viljelymenetelmien seurauksena, näin ovat suuri ympäristöuhka vesistöille ja ilmakehällemme. Metaania runsaasti vapautuu otsonikerrosta tuhoamaan, ja ravinnehuuhtoumat suuria ovat eroosioon, tuulten ja sateiden viedessä mennessään maa-ainesta vesistöihin ja ympäristöön.

 

Tehoviljely

Maat niin tiiviitä ovat, joten vesi vesittää viljelmät. Näin korjuut märkinä syksyinä lähes mahdottomia.  Salaojitetut viljelmät näin yritetään tasaisiksi saada, joten kaikki viljelmällä jäjellä olevasta humuksesta kasaantuu notkelmiin. Näin maat köyhtyy entisestään, ei linnun laululle puuta, ei sammakoille eikä madoille elintilaa, eikä heinäsirkoille siritykseen ojanpenkkoja. Näin auringonpaahteet, tuulet ja sateet siellä viljelylohkoilla vaan velloo. Kasvit näet juuri rihmaston kautta tarvitsisivat yhteyden puihin ja lähiluontoon. Näin onnellisia ja tasapainoisia ihmisillekin viljelytuotteet olisi. Viljelmien pienilmasto näin pienillä lohkoilla olisi kasvien luontoyhteyden kanssa parasta mahdollista viljelyelämää.

 

Vastuullinen tuotantotapa

Kanat, biodynaaminen viljely

 

Olemme näin katovuosina suurten ravinto-ongelmien keskellä. Ravintomme köyhtyessä ja globaalien ilmasto-ongelmien keskellä nämä ongelmat ovat ääriagraaribisneksen tuottamia. Näin ravinnon ympärillä työskenteleviltä puuttuu biologian tuntemus ravinnon tuottamisessa, ja vastuullinen ajattelu turvallisesta ihmisravinnosta. Ekologisuus on kaukainen tuntemus nopian rahan saannin rinnalla heillä. Näin he ympäristön ja ilmasto-ongelmien keskellä levittävät käsiään katovuosina.

Näin bisnesmaailman aivopesemänä kansakunta hukassa vaeltaa.

 

Ekologinen maatalous

Vastuullinen tuotanto

Maastamme hävitettiin aito oikia maatalous kovan liikemaailman seurauksena, jossa ekologinen maatalous huijattiin vanhakantaiseksi ja noituudeksi, jota se ei misään tapauksessa ollut. Nyt olemme havahtuneet huomaamaan, kuinka korkeaa osaamista on ekologinen viljely vastuullisuudessaan ollut, jossa ravinnekierto on tehokas monipuolisen eläinkannan ja lukuisten kasvien viljelyn vuoksi. Näin ei kemiallisia lannoitteita tarvita.

Apilat, herneet ja muut palkokasvit tuottaa typen kasveille, ja näin ilmakehästä typen ottavat vähentäen typpipitoisuutta ilmassamme. Näin myös humus maassa lisääntyy hiilipitoisuuden noustessa viljely maassa. Näin otsoonia tuhoavan metaanin hävitessä humuskerroksen pieneliötoiminnassa, ravinto joka ekologisesti rikkaassa viljelymaassa on tuotettu on moninkerroin ravitsevampaa ja tasapainoisempaa ravintonamme. Vitaaminiinien ja mikroravinteiden ollessa runsaina ravinnossamme, näin onnellinen viljelymaa tuottaa onnellista ravintoa ravinnon käyttäjälle.

Kyllä näen suuren viisauden ja älyn omaavan ekologisen viljelyn olevan ainut vaihtoehto ravinnon tuotannossa näin ihmiskunnan tulevaisuutta ajatellenkin, mutta peltoviljelmiemme tuhotun ekologisuuden palauttaminen vaatii suuren työn, joka tulee viemää aikaa ja kärsivälisyyttä kuten syövän hoito.

Näin katovuodet tulevat hävittämään agraaribisneksen kravatti johtajineen.

Biodynaaminen viljely

Korkeimpia ekologisen tuotannon asteita biodynaaminen eli demeter viljely on. Luomussa voi kanalassa olla kymmeniätuhansia kanoja, biodynaamisessa pyritään laumakäyttäytymiseen eli 20-50 kanaan. Näin kanat ovat hyväkuntosia, eikä nokkimista esiinny. Näin ei stressi tule muniinkaan.

Peltoviljely on biodynaamista laatuluokkaa hyvän sienirimaston, sekä biodynaamisten ruiskutteiden ansiosta ja pieneliötoimintaa pyritään näin vahvistamaan. Näin myös taivaan planeettojen mukaista kylvöä ja kasvin hoitoa käytetään, jolla on todella suuri merkitys, kuten esimerkiksi kuun vaikutus nousu- ja laskuvesiin. Harmillista kun luomua viedään näin tavanomaisen viljelyn rinnalle. Luomu turvallinen kuitenkin kemikaaleista, rikkamyrkyistä ja lääkkeistä vapaana,  joita maataloudessa runsaasti käytetään.

 

Lisää tietoa luonnonmukaisesta viljelystä löydät Biodynaamisen Yhdistyksen sivuilta

 

 

 

Ravintoa katovuosina — Olemmeko varautuneet kylmien vuosien jaksoon?

Ravintoa katovuosina — Olemmeko varautuneet kylmien vuosien jaksoon?

Ravinnotta emme eläisi, joten ravintoa on jossain tuotettava tai kerättävä. Ihminen on pisimpään planeetalla elänyt keräilytaloudessa, joten luonto antanut mitä on ollut tarjolla. Näin kalat, sienet ja marjat luonnosta on kerätty ravinnoksi. Ravinnon viljelyperinne on ollut hyvin lyhyen aikaa ravinnon lähteenä. Näin rinnan molempia, poimien luonnosta ja viljellen, on myös pitkät perinteet. Näin tämä malli monien talouksien ravinnonlähde on vielä nykyhetkelläkin.

Ihmiskunnan nälkävuodet näin ajoittuu viljelyvuosille, jolloin perättäiset katovuodet ovat yllättäneet. Näin maamme väkiluku romahti rutkasti ravinnon puutteeseen, ja näin kulkusairaudet tämän seurauksena levisi väestössä. Näin 1700 -luvun lopulla maamme väestön määrä romahti monien katovuosien seurauksena.

Ilmasto saattaa viljelytuotantoon tehdä suuria yllätyksiä. Näin ravinto ei olekaan välttämättä turvattu pöytiimme, sillä meidän on annettava suuri arvo luonnosta saaduille tuotteille. Näin katovuosien yllättäessä luonto turvaa ravinnon keräiljöille. Monesti turvaudumme ajatukseen, että tuodaan maan rajojen ulkopuolelta, mutta suuret katovuodet ovat samanaikaisesti maailmanlaajuiset. Näin meillä pöydät odottaisi toivottomuutta.

Näin kun ilmasto kuitenkin toistaa itseään sillä meillä olisi lähivuosien aikana toistuva kylmien vuosien jakso, jota kutsutaan pieneksi jääkaudeksi, joka toistuu noin 400:n vuoden välein. Näin kesällä saataisi vesistöt jäätyä syksyiseen tapaan.

Näin ravinnon omavaraisuudesta olisi kannettava huolta niin viljelytaidoin kuin luonnosta keräämistaidoinkin.

Pihlajanmarja

Pihlajanmarja

Pihlajanmarjat talteen terttuineen

Pihlajanmarjoja terttuineen olen elokuussa talteen keräillyt. Pihlajan oksat ovat hyvin taipuisia, joten niitä kestää taivutella. Näin repäisen koko tertun ja lehtiäkin tulee matkaan. Pihlaja nautti pienestä vaurioista kuten herukkapensaat niitä leikatessa. Näin seuraavina vuosina runsaan sadonkin saapi. Näin toimii luontokin kun pienen vaurion puukin saa, niin kylläpäs mäntypuuhunki käpyjä tulee ja näin siementen kautta runsas lisääntyminenkin tulee.

Pihlajanmarjatertut levittelen heinärintuukseen, jossa ne kuivaa. Näin talvella niitä heittelen kanoille ja muullekin karjalle. Napsin myös omaan suuhuni niitä rintuuksesta.  Latoni on suuri aarreaitta monipuolisine yrttikasveineen kun sieltä saa myös maukkaat yrttiteet tarpeen tullessa. Yleensä kuivaan yrtit siihen varatussa tilassa, mutta kyllä meillä on luontomme suuri aarreaitta monipuolisineen marjoineen ja muineen kasveineen, jos osaamme näitä aarteita hyödyntää. 

 

Tilhet ja rastaat marjat poimii

Tulin äskettäin luonnosta ja kattelin pihlajaa, näin olivat marjatertut lähes hävinneet. Mustarastas säksättäen viimeisiä marjoja poimi pihlajista. Täällä muuttolinnut palatessaan poimii marjat suuhunsa. Tilhet ja rastaat ovat näin pihlajanmarjojen herkuttelijoita, josku huppelissa lentelevät  seiniin ja ikkunoihin.

Ootin kyllä pakkasia, jotta olisin vielä pakkasen puuraisemia pihlajanmarjoja poiminut, mutta kyllähän linnutkin tarvii tankkausta muuttomatkalleen. Joskus kyllä ihmettelen kun pihaltamme ja puutarhasta ennemmin linnut poimii marjansa  kuin metsästä. Olen tullut siihen päätelmään kun ekologisella tilalla on kasveissa ja marjoissa vahva aura, näin linnutkin näkee auran, ja näin tietävät poimia terveyttä ja onnellisuutta tuottavia marjoja.

 

 

 

.

 

 

Markku vastaa: Kuiva ja laiha kotipiha satoisaksi

Markku vastaa: Kuiva ja laiha kotipiha satoisaksi

Kotipiha satoisaksi

Kysymys:

Kuinka kotipihan kuivan hiekkamaan saa reheväksi kasvualustaksi luomuviljelyllä?


Markku vastaa:

Kyllä komposti on sellaista, joka köyhätkin maat ravitsee. Näin mihin ihmiset pihan haravointi jätteet kantaa, niin sieltä maatunutta kasvilisuuskompostia tuodessa puutarhaa tuottaa hyvää satoa.

Jos karjatila löytyisi, jossa vanhoja lantakasoja, niin ne vasta parhaita olisi. Herne, virna, apila myös tuottaa arvokasta typpeä maahan. Näin meillä pitäs olla neliruutuinen puutarha, jossa kasvien paikkaa vuosittain vaihdetaan. Näin hernemaan jälkeisenä vuonna hyviä satoja saapi.

Suuri ongelma kuntien ja kaupunkien kompostit, joita ihmiset levittää puutarhaan. Näin lääkkeitä ja kemikaaleja sieltä kantautuu puutarhoihin.

Vanhoista kuivanmaan kedoista, jossa nokkosta ja juolavehnää kasvaa, saapi hyvää humusta puutarhaan, kun huolehtii kiteä juolan ja nokkosen pois. Nokkonen yrteiksi ruokaan.

Puutarhassa ei pitäisi viljellä tasa maassa. Parhaat sadot saapi 30-40 cm korkeista penkeistä. Näin kun hyvä musta humus tullut puutarhaan vuosien kuluessa, ei tarvitse kastellakaan kun maa on hikevä. Monsti leppäpuiden tyvestäkin saapi hyvää multaa, koska leppä tuottaa maahan typpeä. Näin typpi rikasta humusta siellä. Monet rakentaa ekologisen pihapuutarhan, jossa ei käytännössä ole nurmikenttää ollenkaan. Näin marjapensaita, omenapuita ja puutarhaa on koko rakennuksen ympärys. Näin on lähes omavarainen ravinnostaan.

Vielä mainitsen pensaan istutuspaikat, jotka kannattee aina hyvin tehdä. Joten metrin halkaisijaltaan ja lähes puoli metriä syvät. Näin täyttää hyvällä mullalla, johon komposti myös sekoitetaan. Näille marjapensaille myös kohopenkki, joka on 20 senttiä korkea ympäröivästä maanpinnasta. Näin vuosikymmeniä tuottaa hyvää satoa.

Pirunaura järvenselällä

Pirunaura järvenselällä

Tuossa viikolla otettu kuva kun terassilla join kahvia kahvikuksasta, jonka olin laskenut kalaverkkojen päälle kuvattavaksi, ja haukkasin rieskaa. Eilen illalla myös vein kalaverkkoja pyytämään, mutta nyt yksin toisella kädellä meloen ja melomatomalla kädellä päästelin verkoja veteen.

Haju oli kyllä aivan sietämätön järven selällä kun tuuli kävi suurnavetalta, josta ammoniakin hajut ja ”pirunaura” levisi järvenselälle. Mutta tuo pahoinvoivien elänten kehä (aura) on todella suuri nuissa isoissa karjayksiköissä. Siksi nuo nykynavetat halutaan pitää pois yritäjien pihapiireistä. Tuo pahoin voivien eläinten kehä levitäytyy kaikiin ilmansuuntiin, eläinsuojista näin vasta tuuleenkin. Näiden eläinten ravinto on luonnotonta eläimille kemiallisen viljelyn seurauksena, ja eläinten suuri määrä rakenuksissa tuo pahinvointa myös.

Tuon pahoinvoivien kehän tunnen jo puolenkilometrin päähän, joka nostattaa niskakarvat pystyyn ja tuo levottoman olon. Tämä onneton aura kulkeutuu ravinnon matkassa asuntoihin ja jääkaappeihin. Näin onneton aura ravinnon kautta lopussa päätyy ravinnon käyttäjiin, ja näin tuoden onnellisuuden vastakohdat ihmistunteisiin.

Ravinnon vointi ja aura

Aihe on arka puhutavaksi leimaamisen vuoksi, mutta rohkaisen itseäni tästä kertomaan. Näin kun lähes läpi elämäni olen karjaltani kysynyt ”kuinka voitte?”. Näin niiden tunteiden ja vointiensa kautta kerron, kun myös olen eläin- ja kasvisravinnon käyttäjä. Näin ravinto myös kertoo minulle vointinsa. Niin aura kulkee ravinnon matkassa, vaikka elintarviketeolisuus yritää maustein ja lisäainein pahaa auraa peittää

Kyllä tässä ajassa jota elämme, on ravinnon kautta hankittua pahoinvointia. Ovet paukkuen, parisuhteet pätkien mennään. Näin henkiselle ja ruumiilliselle väkivallalle on annettu sijaa pahuutta keräneen ravinnon kautta. Tyyytymätömyys ja maallisen mammonan kerääminen näin on myös heikon ravinnon ja onnetoman auran seurausta. Mutta kun itse tutkiskelumme on tyrehtynyt onnen auran puutoksen tähden, näin ongelmat puretaan kanssa kulkijoihin.

Onnellisuutta ravinnosta

Meistä moni suuntaa lomamatkalle lämpimiin maihin. Näin olettaa auringon tuottaman lämmön tuovan sen paratiisimaisen onnellisuuden. Mutta harvapa meistä tietää, kuinka monissa turistikohteissa on kiinitetty huomiota onnelliseen ravintoon, joka sisäisen onnellisuuden kuitenkin tuottaa kehollemme. Näissä monissa turistikohteissa on onnellisten käsien ja hyvinvoivan luomumaan kautta tuotettu ja laitettu ravintoa, joka hellii auringon lämmön kanssa kehoamme,
Minä en kylläkään ole turistimatkoja käynyt, enkä halaja niitä. Jos lähden, niin lähden ulkomaan matkoilla ekologisille maaseuduille. Näin nautin ravinnon kautta tyytyväisyyttä.

 

Onnellista ruokaa Japanissa

Kyllä moni kuluttaja näkee syödessään pahoinvoineen kalan kehossaan. Mutta kyllä pahinta mitä kalan kärsimys voi olla, on kassissa ja altaissa koko elämänsä kärsineet kirjolohet, jotka ovat koko elämänsä läpi syöneet antibioteilla tehostettua ravintoa. Näin suuri pahuuden kehä näitä kaloja ympäröi. Kyllä valistuneet kuluttajat tulee entistä enemmän kiinnittämään huomiota käyttämäänsä ravintoon.
Tilallani vieraili japanilainen onnellisen lihan asiantuntija, joka kertoi juuri tästä aurasta joka ravintoa seuraa. Näin kertoi heillä Japanissa olevan vankka ja uskollinen kuluttajakunta onnelliselle ravinnolle, josta he ovat valmiita maksamaan sen kasvattamisen hinnan. Näin nämä maatilat elää 3:n eläimen vuotuisella kasvatamisella. Näin taataan onnellista elämää niin eläimille kuin kuluttajalle myös.

Kessun viljelyä lämpöpenkissä

Kessun viljelyä lämpöpenkissä

Kuva vuoden takaa, samassa touhussa nytkin olen. Kylmssä säässä varmistelen pipo päässä kessu peltoani.

Kessun kasvatus

 

Eihän kessuttelu hyväksi ole, luovaan ja rohkiaan ilmaisuun kessutelen.

Isälläni oli 1900 -luvun alkupuoliskolla kessu viljelmät, ei hänkään poltellut, näin hevoskyydin kuljetti savottakämpille tupakat savotta miehille.

Hyvin varustetusta siemenkaupasta siemeniä saapi.  Kessu itää joutuin näin kahta viikkoa aikaisemmin lämmössä esikasvattain. Kyllä tupakin viljely onnistuu ravintorikkaassa maassa, taimet juhannuksen jälkeen istutettaessa. Näin runsaasti lämpöä tarvitseva kessu on.

Tupakin vaaralismimat terveys riskit tulee viljelykemikaaleista ja myrkyistä. Näin suositelen ekolokista tupakkiviljelmää poltajille.

 

Tupakkiviljelmältä kessunlehtiä korjaillut. Kessu kukii, joten siemensatokin saattaa saada. taustalla ladon edessä heinäkuusa kylvetty ohrakin alkaa joutua.

Kessu vaatii hyvin lämpimän kasvualustan, joten eläinten talvisia karsinoita tyhjennän ja niistä valmistelen lämpöpenkkejä. Penkien alle risuja ja kuivaa heinää laitellen ja niiden päälle talikoin lehmien ja lampaiden karsinoista lantaa.

Lanta rupiaa palamaan puoli metriä korkeissa penkeissä, ja näin kasveille tulee lämmin. Hiildioksiidia tuottava kasvualusta, lämpötila penkkien sisässä nousee 50 C asteeseen, ja lämpöä riittää koko kesän ajaksi. Näin penkkien päällä voi viljellä hyvinki eksoottisia kasveja.

Penkkien päälle laitan kymmenen sentin multakeroksen, ja siihen istutan kessun taimet. Näissä penkeissä sipuli ja lanttu satokin puolta lyhyemmässä ajassa valmistuu mitä avomaalla. Penkissä avomaakurkkusatokin hyvin runsas myös on.  Satoa nämä lämpöpenkit antaa monin kerroin enemmän mitä normaalissa puutarhassa viljellessä. Ennen, kun tämä viljelytyyli oli yleistä, niin karjan arvokkain tuote niiltä oli karjan lanta. Se minunki viljelmien salaisuus on hyviin satotuloksiin Lapin ääriolosuteissa.

Kuvassa tuoreen kessulehden päällä kuivattuja kessunlehtiä

Pin It on Pinterest