Hän muisteli niitypuron heinä ladon äärelä heinän korjuuta, lato on jo luhistumisen partaala jossa hä eräänkin yön on viettänyt niity heinää korjatessa, sääsket myös ollut kiusaekin asti, mutta niihin on aikojen saatossa tottunut, tarpeen tullessa oli suopursua käsissä hieronut ja sitä sivellyt kavoille ja käsivarsiin itikoiden karkottamiseksi, aamu varhaisella isänsä apurin kanssa olivat lähteneet heinän niitoon joki törmällle, väliin oli kuulunut kalske kun liipalla oli vikateita terotettu, pojat saivat aamusella nukkua lähelle pulta päivää kun niitetty heinä rupes tuulesa ja aurigon paisteesa kuivamaan, joloi niitä puu haravoin ruvetiin kääntelemään kuivumisen joudutamiseksi, olihan pojat aapulelle yötä vonakoineet kalaa niity purosta, jotka he oliva perkaneet ja suoistaneet, kalat he olivat lepän ja katajan oksien sekaa asetaneet, joista pyrstöt vaan etottuivat, niistä he ilta päivällä ruuan laittavat, kiven heiton pääsä ladosta kirkas vetinen läde, jossa säilytetiin kylmää vaativia eväitä, heteeseen oli laskettu myös puiset piimä astiat jota oli edellis kevättakvella sinne laitettu kun hevosella oli heinää ladosta haettu, pojat ladossa nukkuesaan olivat kätkeytyneet heinän sisään, jotta aamu puolen kostea ilma ei heitä häiritsis, isänsä apurin kanssa olivat heinän niitoo tauolle tuleet ladon eduustalle, josta hän oli pojille herätys laulua laulanut ”poiat poiat nyt heinäsirkat siritää, heinä aloitaa kuivumisen”, isän apuri oli jo kutkutellu poikia jalka pojista herätyksen merkiksi, vanhin pojist kömpi ensimäisenä heinien kätöksistä heinät kahisten, ja rupes kertoilee öistä vonakointi reisuaan, kolme haukia he olivat ottaneet, muut olivat päästäneet takasi puroon kasvamaan, kertoivat he kuinka olivat menetäneet yhden uistimen, vonakointi epin katketuaan puron, kepin pää oli väliin pinasakin käynyt kalan uidessa uistin suusa, he ketoiva kuinka suuri kala oli, joka vei mennesään heidän kalstus välineet, isänsä oli tuumannut, käydäämpä katsomasa sitä kun olette niitetyt heinät kääneleet ja hän apurinsa kanssa niitää vielä kuusikon katveesa olevan niityn perän, siinä leipää ja piimää syödessä heinä miehet rupattelivat ja apuri pojan kanssa piiputelivat aterioinin pääteksi, samalla poikien isänsä oli suolannut haet jotka poiat yöllä olivat saaneet, niimpä heinämihet saapaita vetivät jalkoihinsa ja kävelivät perä jäkeä kaadetua heinää kääntelee, isänsä apurin kanssa koti niitämätön niityn perää, tuuli oli suotuisa ja aurinko porotti pivettömältä taivaalta jote hyvin aromikas heinä kahisi heinää käänelessä, pääskysten kaarelesa niitylä hyönteisiä suuhunsa kerätessä ja viedessä hyönteisä ladon räytaan alla olevaan pesään pokasille, niin myös heinäsirkkojen sirityskin rupes kuuluu niityltä auringon lämmitäessä niityä, surenkorennot tekivät nopita pyrhyksiä poikien yllä josta hyönteisiä poimivat myös, mutta poiat haravoiesaa olivat näheet kepin uivaa purossa vasta virtaan ja havaineet sen yöllä katkeneeksi vonakointi kepiksi, näin poiat olvat kiiretivät puron kapiaan kotaan vastaan haravoinee, jotta saisivat heravan sotettua kepistä lätevään naruun, joten pajukon yli he haravan ujutivat lähestyvään kepiin ja pyöräytivät narun harravan piikin, josta saivat hyvän veto oteen vetää kalan kepineen niitylle, pian kalan maale saanin jäkeen he napativat haukia ja kaivoivat puukon tupestaan ja pistivät kalaa jotta veri lätis kulkee ulos kalastaan, näin he pääsivä taasen jatkaa heinän kääntelyä, isänsä oli nänyt niitäesään poikien touhut ojan varesa, joten häntäkin kiinosti kala jonk pojat oliva vetäneet ojasta haravoinin yteydessä, näinimpä sänsä apurin kanssa niiton lomassa taukoa pitäess tulivat katsoon kalaa joka villä hyppeli niityllä, apuri ojesi käden ja pukkasi sormet silmä kuopiin ja nosti kalaa, tuumasi pituutakin olevan toista metriä ja emo kalan kun on pyöreähkö, apuri nyt kiskasi puukon vyöltään ja suolisti kalan toisten katsoessa, otti myös kalalta maksan tateen, jonka pukkasi kalan suuhun talteen, näin heillä oli evästä lisää viikon kestävälle niityn korjuu reisulle, iltapäivästä kun heinä oli kuivaa, niin heinät kerätiin kasoihin josta sapiloilla heinää kanetiin latoon, lato täytyi itaa koden hyvin aromikassta heinistä, jotka kahisivat kuin pientä srisvää soitinta soittaessa, näin tuli ruokatakokin jota poikien isänsä oli eetä päin mennyt valmistelemaan, teden tulet nuotio paikalle ja asettanut kalat vartaasen, tulen loimussa kypsymään, näin niityn kalaa syötiin ja läteen piimää juotiin heimän korjuun välissä, ruokatauolla auringon porotaessa heinäväki pienet siestat otti ladossa maatessa auringon paisteelta suojassa, iltaan mennesä kaikki viikateela kaadettu heinä oli saatu korjattua suojaan, poijat ottivat pieniä paini matseja ladon edustalla, isänsä ja apurinsa seraten matsia, poiat nautti pehmällä niityllä leikisästä, väliin he ottivat mitaa toisistaan niityojan ylityksessä, pudotesaan ojaan heillä meni touhut uinti puolelle ja sieläkin otetiin mitaa suketamisen piuuksista, niimpä aikuisetkin tulivat posuamaan ojan lämimään veteen ja samalla heinä väki peseyty ojan putaasa vedessä, heinä apuri levitti myös savia polveensa jota hän kaivo käsin ojan penkasta, hän oli taanin loukannut polvia, joka tatoi kipeytyä niitotohuissa, näim polvi savessa ja savia kädessä hän ladolle siirty ja ita aurin gossa levitti loputkin savet poven ympärille, näin savi hellitti kipuilevaa polvia, pokien isä tullesa ojasta oli kerännyt vöinön putkia, joita hän myös toi käsisään ladolle ja ujutti ne ladon hirsien väliin kuivumaan ja tuumasi,” tuosta poille tytääriin voimaa”, olihan tuo väinön putki hyvin tunnetu kasvi, jota myös leivälle levitetyn voin pääle laitetiin, niin myös kalaa ja lihaa syödessä sitä käytiin, ilalla viellä teetä ja kalaa laitetiin, tee ainekset oli kerätty niityllä kivaneista heinistä, lähinnä mesiangervoa ja minttua josta hyvään teen saapi, hiukan pojat olivat myös ladon seinustalla kasvaneesta koivusta pakuria puukolla nävrtäneet, jota myös tee veteen olivat laitaneet, näin ilta ateran jäkeen auringon kiertäessä metsän rajaan heinä miehet asetuivat jo latoon sääskien sirrätessä ymärillä makoilemaan, poiatkn odottelivat kyllä naapuri niityn tyttöjä vuorostaan kylään heidän niitylle, joten poiat olvat minttua kasvolla ja kainaloon hieroneet, poiat olivat edallis yön kalareisulla vietäneet aikaa naapuri niityn tyttöjen kanssa, ja pyytäneet seuraavaksi yöksi heidän niityleen, mutta poiat hiukan epäili päästääkö tyttöjen vanhemmat heitä yö kylään , mutta tytöt olivat vanhemille keksineet ovelan juonen jota he käyttivät hyväkseen, kylähän tytöjen vanhema tiesi ettei tytöt mihkään majantekoon meneet, sanoesaan poistuessa omalta niityltään, pitihän lasten päästä kekenään leikimään jotta heillä aika kuluis niityllä, joten pojat saivat naapuri niityn tytöt vieraakseen, aikuisten asettuessa nukuumaan heinien kätköksiin